Ensimmäiset ikkuna-aukot valmiina!

Oli se hieno tunne, kun ensimmäiset ulkopokat olivat paikoillaan maalatuissa karmeissa. Siinä sitä näki, että on saanut jotain aikaiseksi. Ennen ja jälkeen kuvat saavat kertoa totuuden - tuossa ei sanoja tarvita.

Nyt on kolmessa ikkuna-aukossa korjatut ulkopokat putsatuissa ja maalatuissa karmeissa. Säät ovat sallineet karmien kunnostuksen ja elon ilman laseja pari päivää kerrallaan, jotta maali ehtii kuivua.

Osa ikkunoista oli niin huonossa kunnossa, ettei kannattanut korjata, osa oli hyvinkin entisöitävissä, muttei niidenkään osalta pelastusta olisi voinut kovin kauaa enää odottaa. Nyt on kunnostettu ne kaikista huonoimmassa kunnossa olevat ikkunat eli kolme eniten etelään olevaa. Näille on myös tuplat kunnostettuna odottamassa paikalleen laittoa syksymmällä.

Pestähän nuo ikkunat vielä pitäisi, mutta parempi sietää likaisia ikkunoita kuin pestä ne liian aikaisen ennen kuin kitti on ihan oikeasti kovettunut. Kitin lopullinen kovettuminen kestää siis viikkoja.

Otimme työn alle seuraavaksi huonoimmassa kunnossa olevat ulkopokat ja ne on nyt putsattu, lasit poistettu ja pohjamaalattu. Työ jatkuu niiden lasittamisesta ja kittaamisesta. Niiden ikkuna-aukkoon laitoimme väliaikaisesti toiset niistä hunoimmista ulkopokista, jotka siis korvattiin parempikuntoisilla ullakon ja kanalasta löytyineillä pokilla.

Noiden löytöpokien osalta oli ongelmia saranoiden ja hakojen korkeuksissa - eivät siis sopineet toisiin karmeihin ja niitä joutui säätämään. Mutta, tähän ikkuna-aukkoon sopi täydellisesti etelän ikkunan pokat. Näissä siis saranat ja haat olivat samalla tasolla. Tämä herättää toiveita, että ainakin osin pokia voisikin kierrättää pohjoisen ja etelän ikkunoiden kesken .

Tällä reissulla keskityttiin karmien kunnostukseen ja pokat jäivät vähemmälle. Niiden lisäksi piippu sai hatun ja uuden naakkaverkon. Paikallinen peltiseppä kävi ne asentamassa. Nyt voisi piipunkin puolesta laittaa puita pesään ja nauttia vanhojen uunien lämmöstä. Yli 20 asteen lämpö ja aurinko eivät kuitenkaan siihen houkutelleet. Jää toiseen kertaan.

 Ulko-ovi on ulkopuolelta huonossa kunnossa - paneelit irtoavat käpristyessään kuivuudesta. Tätä ovea vain tekohengitetään, koska on ns. uusi ovi. Varmaan jostain 80-luvulta. Paneeleita ruuvattiin kiinni ja maalattiin ovi 50-50 pellavaöljymaali-pellavaöljy seoksella kertaalleen. Ei siitä kaunis tullut, mutta suojaa kuitenkin puuta jonkin  verran.

Ei kestä uusi puu siinä kuin vanha. Hyvin säilyneissä kohdissa ikkunoiden puu on ihan käsittämättömän hyvässä kunnossa. Ei olisi missään tapauksessa kannattanut vaihtaa ikkunoita uusiin vanhan näköisiin! Kyllä tämä vaiva kannattaa nähdä. Vanha talo tykkää aivan varmasti enemmän vanhoista ikkunoista vähän valuneine laseineen.

Kuva on karmista, josta maalia on poistettu skrapaamalla ja osin myös lämmittämällä maalia ja kaapimalla. Tuollaista tiheäsyistä rauhassa kasvanutta puuta ei saa uutta enää mistään. Kunnostettuna ja maalattuna nuo ikkuna kestävät vaikka toiset sata vuotta, jos niistä pidetään hyvää huolta.

Uudet vanhannäköiset ikkunat puitteiltaan ja ikkunajaoltaan olisi maksanut 1200-1300 euroa per ikkuna-aukko plus asennus. Nyt ei ole laskettu työtunteja, mutta toistaiseksi tarvikkeisiin ja työkaluihin on mennyt alle 100 EUR per ikkuna-aukko. Todennäköisesti päädytään korkeintaan 150 euroon per ikkuna-aukko ja sekin taitaa pitää sisällään jo karonkkaskumpat...

Karmit käsittelyyn!

Vihdoinkin luvassa oli sellainen poutajakso, että saatiin ensimmäiset karmit käsittelyyn. Tiistai-torstai 19.-21.7. oli luvattu aurinkoista, mutta ennen kaikkea poutaa, joka mahdollisti ikkunoiden pois ottamisen ja kahden ikkuna-aukon karmien puhdistuksen ja ensimmäisen maalikerroksen tekemisen. Puhdistus oli yllättävän iso ja roskainen homma.

Hyvän sään lisäksi aika oli otollinen, koska ensimmäiset kaksi ulkopokaparia alkoivat olla kitinkin osalta sen verran kuivia, että niitä saattoi ajatella laitettavan ikkunoihin. Karmien ulko-osissa on myös aika heikkojakin kohtia, jotka puhdistettiin lahosta puusta, pohjamaalattiin ja tullaan paikkaamaan myöhemmin uudella puulla ja kitillä. Tämä on taas sellainen kohta, missä pitää vähän miettiä, että miten kannattaisi tehdä...

Ensimmäiset valmiit ulkopokathan olivat ne vanhasta kanalasta löytyneet muutaman vuoden poissa käytöstä olleet sekä ullakon pohjoispään pokat. Ajatus siitä, että vihdoinkin voisi laittaa ikkunoihin puhdistettuja ja maalattuja ikkunoita oli ihastuttava!!! Tosin, kaikki ei sitten mennyt kuin strömsöössä...

Näyttäisi siltä, että jokaiseen ikkunaan on tehty karmit ja pokat tilaustyönä eli jokainen on vähän erilainen. Koska tarkoitus oli korvata eteläikkunoiden pokat näillä paremmassa puussa olevilla löytöpokilla, tästä tuli mutkia matkaan. Ei esteitä, mutta mutkia. Haat ja saranat eivät sitten olleetkaan karmeissa ja näissä pokissa ihan samalla kohtaa :( Meillä oli myös ajatus kierrättää etelän pokia pohjoiseen ja päinvastoin, mutta tämä tuskin onnistunee samasta syystä eli käytännössä täytynee laittaa pokat takaisin niihin ikkunoihin, mistä ne on otettukin. Mikä on harmi, koska kierrättämällä olisi saanut ikkunakokonaisuudelle paljon lisäelinaikaa. Mutta, kyllä noiden kahdenkin ikkunan ulkopokahaaste saadaan jotenkin taklattua - siirtämällä hakoja ja sarananoita tai jotenkin muuten. Jouduttiin virittämään pokat ikkuna-aukkoihin vähän väliaikaisesti ja väliaikaisin keinoin.

Vähän sai kuitenkin ajatusta siitä, miltä kunnostetut ikkunat tulevat näyttämään ja nehän tulevat näyttämään niin loistavan valkoisilta, että vuorilaudat ja seinä tulevat näyttämään vieläkin harmaammilta ja kuluneemmilta kuin ne ovat tähän asti näyttäneet. Ja nehän ovat siis näyttäneet todella harmailta.

Karmit olivat tämän työjakson tärkein kohde, mutta sen lisäksi lasitettiin, kitattiin ja maalattiin kittipuoli 4 pokasta (keittiön tienpuoleisen ikkunan ulko- ja sisäpokat) ja ulkopokista ehdittiin maalata myös se toinenkin puoli eli ne jäivät odottamaan kitin kuivumista sen verran, että ne voidaan laittaa takaisin omaan ikkuna-aukkoonsa, mikä on toinen pohjamaalatuista. Toiveena olisi, että ensi viikolla maalata karmit toiseen kertaan ja lopuksi laittaa valmiit ulkopokat paikalleen. Sisäpokia eli tupliahan ei kannata laittaa kuin vasta syssymmällä.

Otimme myös pois kolmen jäljellä olevan ikkunan tuplat ja samalla nähtiin minkälaisessa kunnossa niiden pokat ovat ja koska kyseessä on pohjoisen puolen ikkunat, puut ovat selvästi paremmassa kunnossa. Käytännössä ei ehkä poisteta kaikkea kittiä ja laseja, vaan vain irtoavalta osin. Maalin poistaminen tulee olemaan työläämpää, jos haluaa poistaa kaiken.

Tilanne nyt:
4 sisäpokaa on valmiina
4 ulkopokaa on valmiina, mutta niiden kanssa pitää kikkailla, jotta ne saadaan ikkunoihin
2 ulkopokaa on kuivumassa
2 sisäpokaa odottavat taustan maalausta
6 ulkopokaa ja 6 sisäpokaa odottavat työn aloitusta
2 ikkuna-aukkoa on puhdistettu karmin ulkoreunan osalta (siihen asti, mikä jää ulkopokan alle tai ulkopuolelle) ja maalattu kerran.
4 ikkuna-aukkoa on aloittamatta karmien osalta
Tavoitteena on tehdä mahdollisuuksien mukaan ensin ulkopokia ja karmeja ulkoreunan osalta aina, kun sää vain sallii.

Päätimme myös maalata ulko-oven ulkopuolelta ainakin kerran, jotta suojataan jo hyvin ravistunutta puuta. Tämä siis työlistalla seuraavalla kerralla, jolloin myös jatketaan karmien ja pokien kanssa. Totesimme, että olisi viisasta hankkia lämpöpuhallin maalinpoistoa helpottamaan. Se nopeuttaisi työtä varsinkin karmien osalta, joissa ei tarvitse varoa lasien rikkoutumista. Ostoslistalle siis!

Ostoslistalle tuli myös skrapan vaihtoteriä, lisää kittiä ja pellavaöljyä. Ovi on tarkoitus pohja/suojamaalata ohennetulla maalilla, jotta syihin saadaan enemmän öljyä kuin maalista tulee. Maalia kuluu yllättävän vähän - nyt on maalattu 12 pokaa kahteen kertaan ja litran maalitölkissä on vielä vähän maalia purkin pohjalla.

Tällä kertaa ikkunoiden lisäksi valmistui 15 pulloa viinimarjamehua ja yhdet synttärit! Elämä ei ole pelkkiä ikkunoita...

Ikkunaremppa etenee ja uunit on käyttökunnossa

Torstaina 14.7. iltapäivällä saavuttiin kohteeseen kauniissa auringon paisteessa ja eikun hommiin, kun kerran sää suosii ulkona työskentelyä. Varsinkin pokien puhdistusta on mukavampi tehdä ulkoilmassa. Ulkona on maalattu vain heloja ruosteenestomaalilla. Itse puut on maalattu varmuuden vuoksi sisätiloissa eikä tammen alla, jottei tipu roskia märkään maaliin. Kittausta yritin tehdä ulkona aiemmin, mutta silloin oli liian kesäinen päivä ja kitti muuttui liiankin pehmeäksi käsissä.

Aiempia kittauksia katsellessa näytti siltä, että ne on kitattu liian leveästi eli kitti tullee näkymään sisältä päin katsottaessa ruudun reunassa. Harmillista, mutta tätä se oppiminen on. Sorit vaan ekoille pokille - teistä tuli osin harjoittelukappaleita. Tosin, en ymmärrä, miten naulat saisi peittoon ja lasin kunnolla kiinni pokissa, joissa huullos, johon lasi laitetaan on vain muutaman millin leveä. Tällä kerralla kuitenkin yritin kitata kapeammaksi ja kaiken kaikkiaan tuli parempaa jälkeä. Oppimista on siis tapahtunut :) Ja itse asiassa jossain pokissa näyttäisi tuo huulloskin olevan leveämpi. Niinhän se on näissä vanhoissa taloissa - ei ole välttämättä kahta samanlaista toteutusta samasta asiasta.

Vanhojen ikkunoiden kunnostaminen kuulostaa todella romanttiselta ja siltä se näyttääkin oikeasta kuvakulmasta. "Kevyttä putsailua omenapuiden varjossa, tuulen leyhytellessä leppeästi...! Siinä idyllissä pokat ovat suunnilleen ok, mitä nyt rapautunut maali hiotaan pois ja sivellään uusi maali pintaan.

Mukavaahan niiden puhdistus ja varsinkin uuden pinnan teko on. Käsillä tekeminen on aina rentouttavaa ja opettavaista - niille käsille, mutta myös aivoille. Mutta kyllä se on välillä aika vaikeaakin ja meinaa mennä sormi suuhun, kun tulee eteen vähän enemmän tuulta, aurinkoa, sadetta ja aikaa nähnyt ikkunnaruudukko.

Googlelta kysymällä ja viisaampia (ja vanhempia) konsultoimalla ja maalaisjärkeä käyttämällä on päästy eteenpäin.

Tällä kertaa otimme käsittelyyn todennäköisesti huonoimmassa kunnossa olevat ulkoikkunat. Ne kaiksita huonoimmat korvataan muualta löydetyillä, mutta nämä yksilöt pitää korjata.

Eihän noissa kovin paljoa tarvinnut tehdä kitin ja maalin poiston suhteen... Lasit sai irti melkeinpä nyppimällä vanhat lasitusnaulat pois. Vaikka puu on harmaata ja hyvin kuluneen näköistä se oli kuitenkin pääosin kovaa.

Yksi välipuu jouduttiin rakentamaan uudelleen kovertamalla kaikki pehmeä puu pois, tasoittamalla jäljelle jäänyt välipuu ikkunakitillä ja veistämällä puuttuva osa uudesta puusta. Kitti jäi kuivumaan pohjamaalauksen kera ja ensi kerralla sitten sovitetaan siihen korvaava puun pala. Toistaiseksi tämä on ollut ainoa puuosa, mikä on korvattu uudella. Kaikki helatkin on puhdistettu ja jätetty paikoilleen.

Helat, saranat ja haat puhdistetaan teräsvillalla niin hyvin kuin pystytään. Varsinkin hakojen osalta se on sellaista näpräämistä, kun on noita lenkkejä, joihin ei oikein mitenkään pääse. Ja onhan niiden maalaaminenkin sellaista nyperrystä, mutta palkitsevaa, kun näkee, miten nätit niistä maalattuina tulee.

Perjantaina saimme aamuvirkkuina aloittaa työt poutasäässä, mutta jouduimme pakenemaan liiterin suojiin ennen puoltapäivää. Nokikolari tuli iltapäivällä, mutta häntä ei sää suosinut. Katolle oli mentävä oli sää mikä tahansa - ammatinvalintakysymys...

Huono uutinen oli, että naakka oli tehnyt johonkin hormiin pesänsä. Hyvä uutinen, että se oli varahormi, joka ei ole käytössä, joten pesä sai olla siellä, missä olikin. Erittäin hyvä uutinen oli se, että kaikki kolme uunia ovat käyttökelpoisia! Syksyn tullen on mukava vähän lämmittää ja saada kosteutta pois.

Lähdimme perjantaina iltapäivällä kotiin tyytyväisenä siitä, kuinka paljon on jo saatu aikaan. Huvilan vintin "valmiit, mutta odotetaan, että kitti kuivuu ennen maalin, kitin ja teippien puhdistusta" - osasto kasvaa koko ajan.

24:stä pokasta on nyt:
6 odottamassa kitin kuivumista
2 odottamassa yhden puolen viimeistä maalausta ja sen jälkeen ne pääsevät noiden kuuden joukkoon.
4 odottamassa lasitusta, kittausta ja toista maalikerrosta.
12 odottamassa työn alle pääsyä.

Työ edistyy mennen ja tullen

Pellavaöljymaalin kuivumisen (pitkä) kesto asettaa omat reunaehtonsa työn edistymiselle. Maalikerros kuivuu 1-5 päivässä riippuen lämmöstä ja valosta. Tuntuu, että kostealla säällä kuivuminen kestää ja kestää. Siksi tähän työhön sopiikin poikkeaminen muualle mennessä ja muualta tullessa ja muutaman tunnin työ maalaten ja putsaten.

Niin tehtiin tällä viikolla; torstaina 7.7. aamusta matkaan ja muutama tunti työskentelyä putsaten, kitaten ja maalaten. Kytkimen nosto ja kohti Teijoa. Siellä pari päivää maalin kuivumista odotellessa - paljon mielenkiintoisempaa kuin maalin kuivumisen katselu...

Sunnuntaina nokka kohti Helsinkiä, mutta matkalla stoppi kohteessa, jossa tuli pohjamaalattua kaksi ulkopokaa, jotka oli torstaina putsattu. Näistä yksilöistä oli poistettu kaikki lasitkin, joten maalaamiseen pääsi ilman teippausta. Sekä yhden ulkopokan taustapuolen maalaaminen, minkä jälkeen sekin on maalausten osalta valmis!

Huvilan vintille siirrettiin 5 valmiiksi maalattua ja maalin osalta kuivunutta pokaa pois työn alta. Kitti ei niissä ole vielä kovettunut ja sehän kestää siis näillä "vanhanaikaisilla" pellavaöljykiteillä 2-3 viikkoa.

Seuraavaksi työn alle pääsivät keittiön toisen ikkunan sisäpokat. Kulkevat siis tyypillisesti pareittain. Niistäkin poistettiin kaikki lasit, koska näytti siltä, että ne on lasitettu ja kitattu ilman puiden pohjamaalausta.

Seuraavaksi siis ohjelmassa:

- nyt pohjamaalattujen pokien lasitus, kittaus ja kitatun puolen maalaus.
- nyt taustamaalatun pokan siirto "maalattujen" ryhmään vintille.
- vanhan maalin poisto pokista, joista nyt poistettiin lasit ja kitit.
- edellisten pohjamaalaus

Sekä:
- suunnittelu, missä järjestyksessä loput pokat otetaan käsittelyyn
- pohtiminen, miten saisimme ulkopokia kiertoon ja käsittelyyn sekä karmeja työn alle vaikkei olekaan pitkää sateetonta lämmintä jaksoa.

Sekä vielä:
- nokisutarin käynti ensi viikon perjantaina. Pidetään peukut pystyssä, että hormit ja uunit ovat kunnossa, jotta syksyn tullen voidaan polttaa niissä puita. Ja valmista klapiahan siis on liiterissä isoisän kätten jäljiltä riittävästi tälle ja seuraavallekin sukupolvelle....

Tänään saatiin työskennellä hyvässä aurinkoisessa säässä eli putsaustyöt ulkona ja maalaus lämpimässä piharakennuksen vintissä. Hyvässä valossa sielläkin. Ja maisemat kohdallaan! Todellista ZEN-puuhaa...

Ateljee tilat ovat kunnossa!

Taas sai tehdä jotain sellaista, mitä ei ollut koskaan ennen tehnyt!

Työt jatkuivat lauantaina 2.7. iltapäivällä. Tätä rupeamaa jatkoimme maanantai-iltapäivään ja edistyimme ihan kivasti. Hidastahan tämä kunnostus on monine työvaiheineen, mutta kyllä siihen tekemiseen aina hurahtaa niin, ettei muista katsoa kelloa ja vatsa alkaa ilmoitella ajan kulumisesta. Uni tuli myös hyvin silmään ulkona puuhastelun jälkeen ja nukuimme hyvin ja pitkään. Ehkä se on se maalaisilma ja ehkä vanhan huvilan rauhallisuus. Ja nyt sää suosi niin, että voitiin työskennellä ulkona.

Edellisen kerran jäljiltä olivat 4 sisäpokaa kuivuneet niin, että ne voitiin kitata. Kittaaminen ei ollutkaan sitten ihan sitä kaikista helpointa hommaa... Käytimme pellavaöljypohjaista kittiä, jonka päälle voi maalata samantien, kun käyttää pellavaöljymaalia kuten me käytetään. Siltä osin työ saatiin etenemään vauhdikkaammin.


Kaksi ruutua oli mennyt rikki vanhaa kittiä poistaessa, joten niiden tilalle piti tehdä uudet lasit. Vanhaa lasia oli onneksi saatavilla ja niistä leikkaamalla ne uudet ruudut sitten tehtiin. Eikä ollut sekään sitä kaikista helpointa puuhaa tässä projektissa, mutta niin vain saatiin uudet lasit vanhojen tilalle. Onneksi niinkin antiikkista tavaraa kuin lasituslankaa on saatavilla noista entisöintiin erikoistuneista liikkeistä.

Kaksi etelän puoleista ikkunaa ovat kaikista huonoimmassa kunnossa ja niiden ulkopokat korvataan aiemmin löydetyillä parempikuntoisilla pokilla ja vintin pohjoispään ikkunan pokilla, jotka haettiin korkeuksista ja otettiin käsittelyyn. Eikä sitä vintin ikkunaa voinut jättää avoimeksi, vaan sinne piti rakentaa ja ripustaa muovitettu kehikko sadetta ja tuulta estämään.

Jatkoimme myös noiden ulkopokien kanssa työskentelyä. Niissä sisäpokiin lisänä tulee helojen puhdistus ja ruosteenestomaalaus. Se maali on nopeasti kuivuvaa, joten sen päälle pääsi maalaamaan melkeinpä heti. Käytännössä maalin kuivuminen hidastaa työskentelyä, koska kuivatustilaa ei ole rajattomasti.





Lauantaina oli lämmin ja aurinkoinen päivä ja iloiseksi yllätykseksi lauantaina maalattu oli jatko käsiteltävissä sunnuntaina. Pellavaöljymaali kuivaa parhaiten lämpimässä ja valoisassa paikassa, mutta ei kuitenkaan auringossa, missä se kuivaa liian nopeasti.

Saldo maanantaina poislähtiessä:
4 sisäpokaa puhdistettu, kitattu ja maalattu. Niistä pitää enää puhdistaa teipit ja maalinroiskeet ja ne ovat valmiit.
1 ulkopoka puhdistettu, kitattu ja maalattu paitsi toisesta puolesta puuttuu toinen maalikerros.
1 ulkopoka puhdistettu ja pohjamaalattu. Seuraavaksi kittaus ja toinen maalikerros.
2 ulkopokaa poistettu vanha kitti kokonaan ja lasit irrotettu, koska näissä (vintin pokat) oli hieman hometta. Näytti siltä, että ne oli kitattu ilman pohjamaalausta. Ne pitää pestä homepesuaineella ennen kuin ne voidaan maalata.

Mutta, käsittelyä odottavia pokia on ihan jonossa asti!